..Siinäpä se, en tiedä mikä on. Nyt kun alan kirjoittaa, en oikein edes tiedä mitä kirjoittaa. Siis tuntuu vaan mahanpohjassa semmonen outo olo, ja on jotenkin ihan hukassa.. Enkä tiedä miksi. Se oli heti aamusta. En tunnista sitä huonon olon tuottajaa, miksi nyt tuntuu tältä. Onko kenelläkään muulla tämmöistä koskaan? Mulla tulee joskus, ja se on hirveää se. Nytkun mietin, se tulee yleensä juurikin sunnuntaisin, jos on tullakseen.
En tykkää sunnuntai päivistä. Lauantain voit "antaa palaa", mutta sunnuntaina ei voi enää lähteä vaikka baariin, koska maanantai on jo työpäivä. Sunnuntai on vapaapäivä, mutta silti se on ns. kontrolloitu vapaa.. :D Miksi ihmisellä on vain kaksi vapaapäivää viikossa.. Lauantai iltana sitä jo alkaa miettiä että nonni huomenna on sunnuntai, siinä se viikonloppu sitte olikin.
En osaa päättää pidänkö kotipäivän, vai lähtisikö kirpparille kiertelemään. Kotona pitäisi tehdä kaikkea, mutta mikään ei huvita. Kirppikselle lähteminen vaatisi aikataulujen katsomista ja sitä lähtemistä, äääh. Kumpi kumpi kumpi? Taitaa kyllä olla vähän niin että kirppis jää nyt väliin, mutta niin jää varmaan ne kotihommatkin.. vaikka kotona olenkin.
Edellisen lisäksi tämä tuska saattaa johtua myös tästä "menetetystä ihastuksesta". Hän on ihastunut, tiedän sen vaikkei sitä ole minulle kerrottukkaan, niinkuin taikapeilin biisissä "jos sulla on toinen, koko kaupunki tietää sen mua ennen..". Mutta minäpä olen nainen ja tiedän tommoset jutut sanomattakin ;) Toisaalta harmittaa, mutta luulin että se ois ok, mutta johtuuko tää olo nyt sitten kuitenkin tuosta? Sen ainakin tiedän että tuon hänen ihastumisensa johdosta olen ruvennut epäilemään itseäni olinko hänen mielestään koskaan kiinnostava? En voi uskoa että hän olisi leikkinyt tunteillani ja valehdellut kaikesta, mutta joku peikko sisälläni ei anna uskoa että olin oikeasti kiva..
Seuraavalla kerralla yritän laittaa jotain iloisempaa tekstiä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti